sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Tuulikeiju ja vuorenpeikko: Osa 1

Cat nousi harjulle ja antoi tuulen tarttua hiuksiinsa. Se oli hänen ainoa hetkensä vapaudessa - kaukana kaikesta, joka kahlitsi hänet. Tuuli leikki hiuksissa, pöllytti niitä leikkisästi ja karkasi sitten taas takaisin taivaalle pilvien joukkoon.  Cat huokaisi. Hän ei koskaan saisi olla yhtä vapaa kuin tuuli - tai hänen veljensä Peter, joka teki mitä mieli. Mutta Peter olikin nuorukainen ja Cat tyttö. Velvollisuuksia Catilla riitti. Isä oli pitänyt huolen, että Cat oli perehtynyt tarkasti suvun kartanon hoitoon ja tiesi liinavaatteiden tarkan lukumäärän. Isä olikin sanonut, että Catista joku saisi oivan puolison, joka osaisi hoitaa taloutta siinä missä taloudenhoitajakin. Isästä nuoren naisen tuli osata samat työt kuin palvelijoidenkin. Aviomiestä ei sen sijaan Catille ollut tiedossa. Nuori neito olisi pitänyt esitellä seurapiireille jo aikaa sitten, mutta isästä sellainen oli ajan ja rahan  haaskausta. Nuoret, kelvottomat miehet yrittivät hurmata viattomia neitoja ja neidot olivat vaarassa menettää viattomuutensa. Se oli isän käsitys tanssiaisista ja seurapiiritapahtumista. Catilla ei siis ollut toivoakaan saada itselleen kelvollista aviomiestä. Cat tosin epäili, että isän motiivit olla esittelemättä häntä seurapiireille olivat kovin erilaiset, kuin hänen oli annettu ymmärtää. Perheen taloudellinen tilanne ei ollut erityisen hyvä ja niinpä isä oli pitänyt huolen, että Peteriin oli syydetty jokainen liikenevä lantti ja ehkä isä myös toivoi, että Peter naisi jonkun rikkaan perijättären tai lesken ja saisi rahaa laittaa suvun tilukset kuntoon.

Cat pyörähti ympäri ja laskeutui harjulta hevosensa luokse, joka katsoi emäntäänsä ruohotuppo toisesta suupielestä pilkahdellen. Cat nousi ratsunsa selkään ja palasi takaisin kartanolle. Aamu oli ohi ja oli aika palata arkeen ja päivän töihin. Isä ja Peter heräisivät pian ja Catin olisi laitettava aamiaispöytä kuntoon.

Cat lastasi tarjottimelle herkullisia hilloja, marmeladeja ja leipää, hedelmiä ja juustoja sekä kylmää lihaa ja munia. Isä ja Peter joivat molemmat vahvaa kahvia ja sitä Cat oli keittänyt suuren pannullisen. Hän silmäili nopeasti tarjottimen antimet ja kiikutti sen sitten pöytään, jonne isä ja Peter pian saapuisivat. Cat sai tehdä keittiöön muutaman matkan, sillä kaikki tarvikkeet eivät mahtuneet kerralla tarjottimelle ja vanha Bess ei ollut vielä herännyt.


Bess oli ollut heidän palvelijansa niin kauan kuin Cat saattoi muistaa. Bess oli kasvanut yhdessä Catin äidin kanssa. Viime aikoina Bess ei ollut ollut oikein kunnossa ja lähes kaikki työt olivat jääneet Catille. Bess sekä tallirenki olivatkin talon ainoat palvelijat, Muut isä oli irtisanonut säästääkseen huvenneita varojaan. Tallirenkikin saisi varmasti lähteä, jos Cat vain voisi hoitaa kaikki hevosetkin. Isä oli kuitenkin sitä mieltä, ettei nainen voinut osata vaadittavia asioita hevosista ja niinpä tallirenki oli saanut jäädä. Bessin hän oli todennäköisesti pitänyt,  jotta Catilla olisi edes jonkinlainen seuraneiti, vaikka Bess ei siihen rooliin kovin hyvin sopinutkaan. Se oli kuitenkin isän tapa pitää kiinni jonkinlaisista tavoista. Ja siihen oli Catin ollut tyytyminen.



Bess oli hänelle rakas. Pienenä hän oli monesti karannut keittiöön Bessin helmoihin, kun isä oli saanut raivokohtauksiaan ja Cat oli katsonut turvallisimmaksi kadota paikalta. Etenkin sen jälkeen, kun Catin äiti oli kuollut oli Bessistä tullut Catille tuki ja turva. Vaikka Bess olikin vain palvelija ja lähtöisin köyhistä oloista, oli hän silti viisas ja oppinut. Hän oli kertonut Catille salaisuudenkin. Catin äiti oli opettanut hänet lukemaan ja siitä lähtien Bess oli ahminut jokaisen käsiinsä saaman kirjan ja lehden ja Catin äiti oli auttanut häntä saamaan niitä. Catin äiti oli pitänyt huolen, että köyhä keittiöpiika oli saanut lopulta saman opetuksen kuin hän itsekin ja niin  Bessistä oli kasvanut viisas nainen, mutta hän ymmärsi asemansa tähden pitää tiedon omanaan. Oppimiensa asioiden vuoksi hän oli kuitenkin voinut kasvattaa Catista seurapiirikelpoisen nuoren naisen, vaikka Catin isä ei sitä ollutkaan tehnyt. Bess olikin ollut todellinen aarre Catin äidin kuoltua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti